Mullistavatko elämäntapamuutokset asumisen, työn ja sen miten kaupungit muotoutuvat näiden keskeisten asioiden ympärille? Mikä on asuntosijoittamisen tulevaisuus? Mitkä ovat kiinteistösijoittamisen trendit? Näitä ajatuksia pohdittiin Talentumin kiinteistösijoittamisen ajankohtaistapahtumassa.
Aleksi Neuvonen Demos Helsingistä esitteli heidän visiotaan niistä tekijöistä, jotka osaltaan aiheuttavat näitä elämäntapamuutoksia.Työ pirstaloituu ja osa tämän päivän töistä tulee häviämään. 90-luvun vaihteesta lähtien perusasteen jälkeistä koulutusta vaatimattomat, rutiiniin perustuvat työpaikat ovat trendinomaisesti hävinneet Suomesta ja villeimmissä visioissa näitä töitä ei enää 2030 luvulla ole tarjolla Suomessa. Esimerkiksi uutisia tuottavat jo tänä päivän algoritmit. Tämä herättääkin kysymyksen mikä on perinteisen teollisuus- tai modernimman kampuskaupungin seuraaja?
Kuluttaminen häviää kaupunkitilasta netin palveluiden mahdollistaessa yhä useamman palvelun ostamisen netista selailun sijasta. Tämän hetken arvokkaimmat startupit perustuvat jakamistalouteen, globaaliin, nopeasti kasvaviin alustoihin, jotka aikaisemmin ovat olleet paikallisia ja investointi-intensiiviä, kuten Uber ja Airbnb.
Digitalisoitumisen murros ei ole vielä iskenyt asumiseen, rakentamiseen ja liikenteeseen. Digitaalisuus muuttaa asumisen ja liikkumisen, jossa esineiden ja ihmisten väliset yhteydet lisääntyvät eksponentiaalisesti, joka muuttaa vääjäämättä meidän suhdettamme muihin ihmisiin sekä yhteisöjämme, yhteiskuntiamme ja talousjärjestelmiämme.
Ikääntyminen luo epävarmuutta, johon ei historiasta löydy vastauksia. Miten esimerkiksi asuminen muuttuu kun ikääntyvien hyväkuntoisten ihmisten osuus yhteiskunnassa kasvaa? Miten käy talouskasvun, kun työikäisten osuus vähenee kokonaisuudesta?
Kiinteistösijoittamisessa nämä elämäntapamuutokset eivät ihan lyhyellä aikajänteellä näy, mutta jo nyt etsitään perinteisestä kiinteistösijoittamisesta poikkeavia value-add tyylisiä sijoittamisen muotoja, jotka osittain perustuvat platform-tyylisiin kiinteistösijoittamisen tuotteisiin. Myös asuinkiinteistöpuolella vaaditaan enemmän ammattitaitoista ja osaavaa johtamista, jotta elämäntapamuutokset pystytään aktiivisessa sijoittamisessa huomioimaan.
Asuinkiinteistösijoittaminen tulee jatkumaan tulevaisuudessa vahvana, johtuen elämäntapamuutoksista ja palveluiden keskittymisestä, jotka johtavat asumisen keskittymiseen kaupunkeihin.
Kuten VTT:n viimeisimmässä tutkimuksessa todetaan, Suomi on urbanisaatiossa jäljessä muuta Eurooppaa ja seuraavien 20 vuoden aikana yli 500.000 suomalaista muuttaa kasvukeskuksiin.
Asuntojen tarve kasvukeskuksissa kasvaa, joka tulee pitämään asuntosijoittamisen Suomessa erittäin tuottavalla tasolla, mutta toisaalta elämäntapamuutokset ja kaupungistuminen tulee ottaa huomioon lainsäädännössä, rakennusmääräyksissä, valtiontuessa kuin kaavoituksessa, jotta tuotantoa saadaan kasvatettua merkittävästi. Vain tuotantoa kasvattamalla ja kaava- sekä rakennusmääräyksistä joustamalla vuokrat ja asuntojen hinnat saadaan pidettyä maltillisina eikä tuotanto uhkaa kasvukeskuksia työvoimapulalla.
Huomion arvoista on myös vuokra-asumisessa tapahtumattomat muutokset viimeisten 20 vuoden aikana. Muovimatot ovat vaihtuneet laminaattiin ja kaakeleihin, ja vuokrasopimuksen ja irtisanomisen voi tehdä sähköisesti netin yli. Mikä muu on muuttunut vuokra-asunnoissa? Eipä juuri mikään. Milloin digitalisoituminen ja elämäntapamuutokset otetaan huomioon vuokra-asumisessa asukkaan kokonaiskokemuksen parantamista ja hyviä asukkaita haettaessa?
