Kesäkuun Avaran Asumisen Aamussa keskusteltiin kunnallisen vuokra-asuntoyhtiön tulevaisuuden roolista ja vireillä olevien lainmuutoksien vaikutuksista vuokra-asuntojen omistamiseen ja uusien asuntojen rakentamiseen. VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teija Ojankosken mukaan tilanne on haastava.
Pääkaupunkiseudulla sijaitsee 30 % kaikista maan vuokra-asunnoista. Pääkaupunkiseudun vuokra-asunnoissa asuu noin 230 000 asukasta. Näistä asukkaista 73 000 asukasta asuu kuntien omistamissa asunnoissa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuokra-asunnot ovat lähes poikkeuksetta kasvukeskuksia lukuunottamatta kohtuuvuokran hintaisia. Pelkästään VAV Asuntojen rakentamia vuokra-asuntoja valmistuu tänä vuonna 895 kappaletta. Vuokra-asuntojen tuotanto on kuitenkin vaakalaudalla tulevien hallitusohjelman poliittisten päätösten vuoksi. Tyssääkö tuotanto hallituksen uusien lakiehdotusten takia? Miten tuloerojen repeäminen vaikuttaa uusien asuntojen rakentamiseen? Teija Ojankosken mukaan hallitusohjelman kirjaukset huolettavat.
Suomalaisten maksukyky on muuttumassa. Globaali kasvu on hidasta ja käytettävissä olevien tulojen määrä laskee. ARA-vuokra-asuntoa hakevien kuukausittaiset bruttotulot ovat jopa 75 prosentilla alle 2000 euroa ja vain neljännes ARA-asukkaista tienaa yli 2000 euroa kuukaudessa. 40 prosentilla talouden tulot ovat alle 1000 euroa. “Näillä tuloilla ihmisten tulisi maksaa pääkaupunkiseudulla vähintään 600 euron kuukausittaiset vuokrakustannukset. Jos esimerkiksi tämä yli 2000 euroa tienaavien joukko jätetään kohtuuhintaisten asuntojen ulkopuolelle, seuraa heitä taloudellisesti mahdoton yhtälö”, Ojankoski huomauttaa.
Tuloraja -ja rahoituskeskustelut ovat on akuutteja. Kyseessä ovat ylätulorajat, joiden ylittäminen vie mahdollisuuden päästä asumaan ARA-asuntoon. Samanaikaisesti myös asumistuen taso on jäänyt jälkeen kustannuskehityksestä. Tuloerojen repeäminen on aiheuttamassa segregaatioilmiön kehityskierteen, jolla on laaja-alaisia negatiivisia vaikutuksia. Segregaatioilmiö jakauttaa ja erilaistaa eri kaupunginosia toisistaan sekä luo sosiaalista eriarvoisuutta.
Kestävä rahoitus on oma haasteensa. Suomessa valtio on laajasti tukenut ARA-asuntoja. Valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja on suomessa noin 375 000. “Uuden yleishyödyllisyyslain mennessä läpi, joutuvat kunnat todella miettimään onko kohtuuvuokraisten ARA-asuntojen rakentaminen enää kannattavaa”, Ojankoski toteaa. ARA-vuokra-asuntojen tulevaisuus jää poliittisten päätösten käsittelyyn. Kunnilla on täten edessään isojen päätösten ajat. “Jos ARA-asunnot eivät ole tulevaisuudessa mahdollisuus, pyrimme rakentamaan elintärkeässä asemassa olevia kohtuuhintaisia asuntoja jotain muuta kautta. Kunnat toimivat jatkossakin aktiivisesti vuokramarkkinoilla, mutta toimintamallit voivat muuttua nykyisestä”, valottaa Ojankoski tilannetta.
